Huijaukset: tunnista yleisimmät ja toimi oikein

Joku tarjoaa edullista tavaraa kauppapaikassa. Toinen soittaa pankin nimissä. Kolmas lupaa suurta tuottoa sijoituksesta tai rakastuu sinuun netissä parissa viikossa. Huijaukset näyttävät erilaisilta, mutta niiden tavoite on sama: saada rahasi tai arvokkaat tietosi, kuten pankkitunnukset, korttitiedot tai henkilötunnus.

Tämä opas on yleiskatsaus yleisimpiin huijauksiin netissä ja puhelimessa. Se kertoo, mitä ne ovat, mistä ne tunnistaa, mitä teet, jos huijaus onnistui, ja mihin ilmoitat. Opas perustuu poliisin, Traficomin, Finanssivalvonnan, Finanssialan, Rikosuhripäivystyksen ja MobilePayn omiin ohjeisiin. Se on yleistä tietoa eikä oikeudellista neuvontaa omaan tilanteeseesi.

Mitä huijaus on ja miksi se onnistuu

Poliisin mukaan petoksessa tekijä yrittää saada rahaa tai muuta hyötyä johtamalla uhria harhaan, ja tuloksena on yleensä taloudellinen menetys. Nykyään suuri osa petoksista tapahtuu verkossa, sähköpostilla, tekstiviestillä, sosiaalisessa mediassa ja puhelimessa. Rikolliset esiintyvät joskus viranomaisina, jopa poliiseina. Poliisi toteaa myös, että tilastot aliarvioivat petokset, koska moni uhri ei ilmoita tapahtuneesta.

Huijaukset onnistuvat, koska ne eivät yritä voittaa sinua tiedolla vaan tunteella. Kuluttajaliiton mukaan huijarit hyödyntävät pelkoa, velvollisuudentuntoa, auttamishalua, ahneutta ja yksinäisyyttä, ja viesteissä uhkaillaan esimerkiksi perintätoimilla. Poliisin Ennakoija-kampanja tiivistää saman: huijarit vaihtavat tarinaansa ajankohtaisten tapahtumien mukaan, mutta tavoite pysyy samana eli raha tai arvokkaat tiedot.

Rahallisia seurauksia ei kannata vähätellä. Finanssialan pankeilta keräämän tiedon mukaan rikolliset yrittivät vuonna 2025 huijata suomalaisilta noin 148 miljoonaa euroa. Pankit pysäyttivät tai saivat takaisin yli puolet käynnissä olleista maksuista. Finanssialan uutisen mukaan vuoden 2026 alkupuoliskolla huijausyrityksiä oli noin 60 miljoonan euron edestä. Luvut ovat Finanssialan kokoamia pankkitietoja, eivät koko Suomen kattava tilasto.

Huijauksen yleiset tunnusmerkit

Traficomin ohjeen ”Näin suojaudut nettihuijaukselta” mukaan huijauksissa toistuvat samat piirteet:

• Liian hyvä tarjous. Ainutlaatuinen tarjous, arpavoitto, perintö, sijoitus- tai liiketoimintamahdollisuus tai helppo rahan ansaitseminen.
• Yllättävä ihailija. Odottamaton viesti ihailijalta, joka haluaa tutustua sinuun.
• Uhkailu ja kiristys. Väite, että huijarilla on sinusta kiusallista materiaalia, tai uhkaus kaataa palvelu tietomurrolla. Myös painostus toimimaan nopeasti kuuluu tähän.
• Väärennetyt verkkosivut. Osoite on lähes sama kuin aidon sivun, ja yhden merkin ero riittää, kuten Traficomin esimerkissä nordea.fi ja noreda.fi.
• Kiireen tai hätätilanteen syy. Sinua pyydetään kirjautumaan viestin linkin kautta verkkopankkiin tai sähköpostiin, tai tulee äkillinen lasku joltakulta, joka esiintyy tutulla johtajalla.
• Tekninen tuki, joka pyytää tunnuksia. Henkilö kysyy käyttäjätunnuksia, salasanaa tai etäyhteyttä koneellesi.

Finanssivalvonta mainitsee sijoitushuijauksen merkkeinä, että tarjoajalla ei ole toimilupaa ja että tuote on monimutkainen tai vaikea ymmärtää. Hyvä kysymyslista tulee Huijaamattomalta: miltä osoitteelta tai numerosta viesti tuli, odotitko sitä, kirjoittaisiko suomalainen viranomainen näin, onko tarjous liian hyvä ja miksi sinua painostetaan toimimaan nopeasti.

Traficom muistuttaa, ettei HTTPS-yhteys tai lukkokuvake todista sivua aidoksi, koska salausta voidaan käyttää väärin. Hyvä perussääntö on kirjoittaa osoite itse selaimeen. Sama pätee lähettäjän tietoihin, jotka voi väärentää.

Verkkokauppa- ja kauppapaikkahuijaukset

Huijaussivusto ei aina löydy viestin kautta. Traficomin mukaan hakutulosten kärjessä voi olla haitallinen mainos, koska kuka tahansa voi ostaa mainostilaa, ja väärennetty sivu voi jäljitellä pankkia tai verkkokauppaa. Etsijä voi klikata huijaustulosta huomaamattaan. Siksi tuttuun palveluun kannattaa mennä kirjoittamalla sen virallinen osoite suoraan selaimen osoiteriville. Uuteen kauppaan tutustuessa on hyvä lukea ehdot ja tarkistaa sivusto ennen kuin syöttää kortti- tai pankkitietoja.

Poliisin mukaan verkkokauppa- ja kauppapaikkahuijauksissa ostaja maksaa etukäteen, mutta tavara ei saavu tai ei vastaa ilmoitusta. Myös myyjä voi kadota. Samalla tavalla voi huijata vuokramökeillä, matkoilla ja tapahtumalipuilla.

Mistä tunnistat väärennetyn verkkokaupan? Traficom mainitsee verkkokaupat, joissa on jyrkkiä alennuksia merkkituotteista ja joihin voi maksaa vain kortilla. MobilePay ohjeistaa tarkistamaan, että selaimen osoite vastaa kaupan nimeä, ja varoittaa, että väärennetyissä kaupoissa osoite voi poiketa kaupan nimestä. Sivustolla pitäisi olla yrityksen nimi, Y-tunnus ja yhteystiedot. Jos ne puuttuvat, kaupan taustalla ei välttämättä ole oikeaa yritystä. Kuluttajaliitto mainitsee varoitusmerkkeinä muun muassa sen, että sosiaalisen median mainoksen perusteella tilattu tuote on aivan eri kuin tilattu, tai että kortille ilmestyy ylimääräisiä veloituksia oston jälkeen.

Poliisin yleiset ohjeet sopivat myös kauppapaikoille:

1. Älä lähetä korttinumeroa tai siirtokoodeja tuntemattomalle.
2. Älä lunasta ulkomaista postisekkiä, etenkään jos summa on suurempi kuin myymäsi tavaran hinta.
3. Tarkista sähköpostiosoite. Vakavasti otettavat yritykset eivät käytä ilmaisia verkkosähköpostiosoitteita.
4. Älä tee päätöksiä kiireessä. Painostus ja lyhyt määräaika ovat varoitusmerkki.

Kun maksat MobilePaylla, huijauksen riski ei häviä. MobilePayn mukaan yksityishenkilöltä ostettaessa myyjä on liitetty pankkitiliin ja hänen henkilöllisyytensä on tarkistettu, mutta tämä ei poista huijauksen riskiä. Aiheesta kerrotaan tarkemmin oppaassa MobilePay-huijaus: tunnista ja toimi.

Sijoitushuijaukset

Poliisin kuvauksen mukaan sijoitushuijauksessa soittaja, usein ulkomailta, esiintyy sijoitusneuvojana tai välittäjänä ja ehdottaa osakkeita, joukkovelkakirjoja, kiinteistöjä, optioita tai valuuttakauppaa, joille luvataan suurta tuottoa. Aluksi näkyvät ”voitot” houkuttelevat sijoittamaan lisää, ja lopuksi yhteys katkeaa. Myöhemmin ”perintäpalvelu” voi tarjota ostavansa arvottomat osakkeet maksua vastaan. Rikosuhripäivystyksen mukaan eniten rahaa menetetään juuri sijoitus- ja rakkaushuijauksissa sekä niiden yhdistelmissä.

Finanssialan Huijaamaton kuvaa saman: huijari tarjoaa ainutlaatuista, tuottavaa sijoitusta yleensä puhelimitse tai sähköpostilla, varhaiset tuotot näyttävät hyviltä, ja uhri sijoittaa yhä enemmän, kunnes huijarit katoavat rahojen kanssa. Kryptovaluuttojen kuuma aihe voi toimia houkuttimena.

Näin tarkistat tarjoajan:

• Katso Finanssivalvonnan rekisterit. Finanssivalvonnan varoituslistoilta näet muun muassa luvattomia palveluntarjoajia koskevat varoitukset ja ulkomaisten valvontaviranomaisten varoitukset. Finanssivalvonta kehottaa tarkistamaan, esiintyykö toimija listoilla, ennen kuin teet sen kanssa mitään.
• Älä tulkitse listan puuttumista hyväksynnäksi. Finanssivalvonta muistuttaa, että listat eivät ole täydellinen suoja, joten huijauksen merkit pitää tunnistaa silloinkin, kun yritys ei ole listalla.
• Varo ”takaisinsaantihuijauksia”. Finanssivalvonta kertoo, että uhreihin otetaan yhteyttä sen jälkeen, kun huijaus on paljastunut, ja lupaillaan rahojen palautusta. He vaativat usein ennakkomaksun tai pankkitunnukset.

Finanssivalvonta ei ratkaise yksittäisiä huijaustapauksia eikä päätä vastuunjaosta asiakkaan ja pankin välillä. Ensimmäinen neuvo on ottaa yhteys omaan pankkiin ja tarvittaessa tehdä kirjallinen reklamaatio.

Rakkaushuijaukset

Poliisin mukaan rakkaushuijauksessa huijari ottaa yhteyttä sosiaalisessa mediassa tai treffipalvelussa, rakentaa luottamusta ja alkaa sitten pyytää rahaa, usein kiireelliseen tarpeeseen, kuten sairaalalaskuun tai tullimaksuun. Huijari voi lähettää kuvia, joissa hän esiintyy eläinten tai lasten kanssa tai luotettavassa ammatissa, välttää videopuheluita ja pyytää siirtämään rahaa jonkun toisen tilille.

Traficom luettelee tunnusmerkit:

• Yhteydenottaja on kiinnostunut sinusta mutta kertoo itsestään vähän.
• Keskustelu muuttuu nopeasti romanttiseksi, vaikka tunnette toisenne vain vähän.
• Hän välttää tapaamista tai peruu viime hetkellä äkillisen hädän takia.
• Tarinat ovat epäjohdonmukaisia.
• Hän pyytää rahaa tai kehottaa välittämään jonkun toisen lähettämiä rahoja eteenpäin.

Poliisin Ennakoija-kampanjan ensimmäinen sääntö on lyhyt: aito rakkaus ei vaadi rahansiirtoja. Jos rahaa tai arvokkaita tietoja pyydetään missä tahansa vaiheessa, se on varoitusmerkki. Jos epäilet, että läheisesi on joutumassa huijatuksi, Traficom neuvoo puhumaan asiasta rauhallisesti ja selvittämään sitä yhdessä. Rakkaushuijaukseen liittyvää tukea ja itsearviointia löytyy Rikosuhripäivystyksen sivuilta.

Jos olet jo lähettänyt rahaa, poliisi neuvoo lopettamaan rahan ja henkilötietojen lähettämisen, tallentamaan viestit ja kirjaamaan käytetyt puhelinnumerot, ottamaan yhteyden pankkiin, sulkemaan epäilemäsi tilit ja tekemään rikosilmoituksen.

Puhelinhuijaukset: väärä pankin työntekijä, poliisi ja tekninen tuki

Traficomin mukaan huijaajat esiintyvät yhä useammin pankin, viranomaisen, operaattorin tai teknisen tuen edustajina ja yrittävät saada pankkitunnukset, henkilötiedot tai pääsyn laitteeseesi. Poliisin mukaan huijari voi väittää rahojesi olevan vaarassa ja vaatia verkkopankkitunnuksia, PIN-koodeja tai kortteja. Joskus rikolliset vierailevat myös kotona ”tarkastamassa” arvoesineitä, käteistä tai aseita. Iäkkäät ovat erityisenä kohteena.

Traficomin ohjeiden mukaan puhelussa kannattaa toimia näin:

• Lopeta puhelu heti, jos epäilet huijausta. Sinun ei tarvitse perustella sitä soittajalle.
• Älä soita takaisin numeroon, jonka huijari antoi.
• Älä asenna ohjelmia tuntemattoman pyynnöstä, äläkä hyväksy pyyntöjä, jotka antavat jollekulle laitteesi hallinnan.
• Älä kerro puhelimessa pankkitunnuksia, korttitietoja, salasanoja, tekstiviestillä tai tunnistussovelluksella tulevia koodeja tai henkilötunnusta.
• Älä näytä henkilöllisyysasiakirjoja, maksukortteja tai laskuja verkkokameralle.
• Älä kirjaudu verkkopankkiin, jos tuntemattomalla on etäyhteys laitteeseesi.

Soittajan numero ei todista mitään. Traficomin mukaan numero voi olla väärennetty, kaapatun liittymän, tavallisen ihmisen tai yrityksen numero, ja se voi näyttää suomalaiselta tai ulkomaiselta. Jos organisaatio väittää ottaneensa yhteyttä, lopeta puhelu, etsi organisaation virallinen numero itse ja soita siihen toisesta puhelimesta tai vähän myöhemmin. Pankki ei pyydä puhelimessa verkkopankkitunnuksia, PIN-koodeja, kortin turvakoodeja eikä tunnistuskoodeja. Viranomainen voi soittaa, mutta ei pyydä pankkitunnuksia, vaadi maksua heti eikä pyydä siirtämään rahaa ”turvatilille”.

Tarkempi opas löytyy kirjoituksesta väärä pankin työntekijä soittaa.

Tietojenkalastelu viestillä

Tietojenkalastelu yrittää saada käyttäjätunnuksia, salasanoja, pankkitunnuksia tai korttitietoja viestillä, joka näyttää luotettavan tahon lähettämältä. Viestien tunnistaminen, linkin tarkistaminen ja toiminta klikkauksen jälkeen on käsitelty omassa oppaassaan: huijausviesti: näin tunnistat tietojenkalastelun.

Tässä tärkein sääntö: pankki, poliisi tai muu viranomainen ei koskaan pyydä korttitietoja tai pankkitunnuksia sähköpostilla, tekstiviestillä tai puhelimessa, Finanssivalvonnan ohjeen mukaan. Älä kirjaudu pankkipalveluihin viestissä olevan linkin kautta, vaikka se näyttäisi aidolta.

Muita huijaustyyppejä

Poliisin petosrikossivu luettelee useita muita huijauksia, jotka kannattaa tuntea:

• Ennakkomaksu- ja voittokirjeet. Viestit kehottavat maksamaan etukäteen helpon rahan toivossa. Mukana on keksittyjä arpajaisvoittoja, joihin et ole osallistunut.
• Pyramidihuijaus. Tulot perustuvat uusien jäsenten värväämiseen ja heidän liittymismaksuihinsa, ei oikeaan myyntiin.
• Laskuhuijaus. Ulkomainen yritys lähettää virallisen näköisen laskun, esimerkiksi rekisterimerkinnästä. Yhden laskun maksaminen voi käynnistää uusia laskuja ja uhkauskirjeitä.
• Väärät työtarjoukset. Lupaus nopeasta rahasta vähällä työllä, esimerkiksi palkalliset kyselyt, jotka vaativat ostamaan ”aloituspaketin”.
• Identiteettivarkaus. Rikolliset käyttävät varastettuja henkilötietoja luottojen hakemiseen, tilausten tekemiseen tai väärien profiilien luomiseen. Poliisin mukaan tietoja voi saada muun muassa sosiaalisen median profiileista, tietojenkalastelusta, vakoiluohjelmista, tietomurroista tai varastetuista asiakirjoista. Aiheesta kerrotaan oppaassa identiteettivarkaus: mitä tehdä ja miten suojaudut.
• Toimitusjohtajahuijaus. Laskutuksesta vastaava työntekijä saa kiireellisen maksupyynnön, joka näyttää tulevan johtajalta.
• Rahamuuli. Huijaamaton varoittaa, että ihmisiä värvätään lupaamalla helppoa rahaa, jotta he lainaisivat tilinsä rikoshyödyn vastaanottamiseen ja eteenpäin siirtämiseen. Se on rahanpesua ja voi johtaa vakaviin rikossyytteisiin.
• Väärennetyt videot ja äänet. Traficom kertoo, että tekoäly voi luoda uskottavia väärennöksiä oikeista ihmisistä, joten tuttu kasvo tai ääni ei vielä todista kenenkään henkilöllisyyttä.

Huijaukset sosiaalisessa mediassa ja yrityksissä

Huijaamaton-sivuston mukaan rikolliset käyttävät sosiaalisen median kanavia ja keräävät sieltä henkilötietoja. Kuluttajaliiton mukaan myös sosiaalisen median mainoksen perusteella tilattu tuote voi olla aivan muuta kuin luvattu. Älä siis luota tarjoukseen vain siksi, että se näkyy palvelun mainoksena. Tarkista tarjoaja itse ennen kuin maksat tai annat tietoja.

Myös yritykset ja yrittäjät ovat kohteena. Poliisin ohjeen mukaan yritysten kannattaa tarkistaa laskut ja maksupyynnöt sovittujen käytäntöjen mukaan, pitää järjestelmät ajan tasalla, rajoittaa yrityksestä julkisesti kerrottavia tietoja ja ilmoittaa poliisille jokaisesta yrityksestä, vaikka rahaa ei olisi menetetty. Yrittäjänä sinun kannattaa myös kysyä itseltäsi, mitä tietoja yrityksestäsi ja itsestäsi on julkisesti näkyvillä, koska huijari voi käyttää niitä uskottavuuden luomiseen.

Tarkistuslista ennen kuin maksat tai kirjaudut

Käytä tätä listaa aina, kun jokin viesti, puhelu tai tarjous tuntuu epäilyttävältä. Se perustuu Traficomin, Finanssialan ja poliisin ohjeisiin.

1. Kuka ottaa yhteyttä ja miksi? Poliisi neuvoo kysymään, miksi sinuun otettiin yhteyttä, mitä toinen osapuoli haluaa ja mitkä ovat riskisi.
2. Onko kiire? Painostus on varoitusmerkki. Traficomin mukaan raha-asioita ei kannata koskaan hoitaa kiireessä.
3. Pyydetäänkö tunnuksia, koodeja tai korttitietoja? Silloin kyse on huijauksesta. Pankkitunnukset ovat vain sinun käyttöösi.
4. Tulitko sivulle linkistä? Kirjoita osoite itse tai käytä palvelun sovellusta.
5. Voitko varmistaa asian toista kautta? Soita organisaation viralliseen numeroon, älä viestissä annettuun.
6. Onko sijoituksen tarjoaja valvottu? Tarkista Finanssivalvonnan rekisterit ja varoituslistat.
7. Onko maksutapa outo? Älä maksa lahjakorteilla tai virtuaalivaluutalla, jos tuntematon sitä vaatii. Traficom toteaa, ettei luotettava organisaatio vaadi lahjakortteja yllättävässä tukipuhelussa.
8. Onko käytössä monivaiheinen tunnistautuminen? Ota se käyttöön aina kun mahdollista.

Haluatko nähdä, mitä tietojasi on julkisesti näkyvillä? Huijarit hyödyntävät toisinaan tietoja, jotka ovat jo julkisia, jotta yhteydenotto vaikuttaisi uskottavalta. Remove Me tekee ilmaisen analyysin ilman rekisteröitymistä. Se hakee julkisesti näkyvistä lähteistä, tunnetuista tietovuodoista (Have I Been Pwned -palvelun kautta) ja tietovälittäjärekisteristä. Sähköpostiisi lähetettävä kuusinumeroinen koodi avaa raportin. Remove Me ei vielä lähetä poistopyyntöjä puolestasi. Aloita ilmainen analyysi.

Jos jouduit huijatuksi: toimi tässä järjestyksessä

Traficomin ohje ”Toimi näin, jos tulit huijatuksi” on selvä: virheitä sattuu kaikille, eikä niistä pidä hävetä, mutta toimia kannattaa nopeasti. Viisi vaihetta:

1. Ota heti yhteys pankkiisi. Parhaassa tapauksessa pankki voi vielä pysäyttää maksun. Jos pankkitunnukset tai korttitiedot ovat voineet joutua vääriin käsiin, pyydä sulkemaan ne. Finanssivalvonnan mukaan sulkupalvelu on avoinna ympäri vuorokauden numerossa 020 333. Varmista numero tarvittaessa oman pankkisi sivuilta. Oppaassa sulje pankkitunnukset huijauksen jälkeen käydään sulkeminen läpi.
2. Tee rikosilmoitus. Voit tehdä sen verkossa tai poliisiasemalla. Poliisi kertoo, että ilmoitusten avulla se voi yhdistää tapauksia sarjaksi. Jotkut ulkomaiset pankit vaativat kopion rikosilmoituksesta ennen kuin ne voivat pysäyttää siirron. Käytännön vaiheet on kuvattu oppaassa rikosilmoitus netissä huijauksesta.
3. Lue Suomi.fi:n tietovuotoa käsittelevä opas. Se auttaa, jos henkilötietosi on viety tai niitä on väärinkäytetty, ja käsittelee myös identiteettivarkauden sekä passin tai henkilökortin katoamisen.
4. Ilmoita Kyberturvallisuuskeskukselle. Ilmoitus auttaa varoittamaan muita. Lomake on maksuton, ja sivulla voi jättää myös anonyymin vinkin.
5. Ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen. Palvelu tarjoaa neuvontaa ja keskusteluapua.

Lisäksi:

• Säilytä todisteet. Poliisi neuvoo säilyttämään viestin, ja Traficom luettelee talteen otettavaksi soittajan numeron, soiton ajan, viestit, maksukuitit, ohjeet ja verkko-osoitteet.
• Vaihda salasanat. Aloita sähköpostista, pankista ja muista tärkeistä palveluista, ja käytä eri salasanaa jokaisessa. Tee muutokset turvalliselta laitteelta.
• Jos huijari pääsi koneellesi, katkaise verkkoyhteys, sulje etäyhteysohjelma ja tarkista laite. Epävarmassa tapauksessa kysy apua luotettavalta IT-osaajalta.
• Varo uusia yhteydenottoja. Huijauksen jälkeen voi tulla viesti, jossa luvataan saada rahat takaisin ennakkomaksua vastaan. Se on usein jatkohuijaus.

Mihin ilmoitat

Eri tahoille ilmoitetaan eri syistä. Tarkempi vertailu löytyy oppaasta ilmoita huijauksesta: Kyberturvallisuuskeskus vai poliisi.

• Pankki: heti, jos menetit rahaa tai tunnukset tai kortti ovat voineet vuotaa.
• Poliisi: rikosilmoitus verkossa osoitteessa asiointi.poliisi.fi tai poliisiasemalla. Hätätilanteessa soita 112. Kiireettömät asiat kannattaa hoitaa verkossa.
• Kyberturvallisuuskeskus: huijausviestit ja -sivustot.- MobilePay: jos epäilet väärinkäyttöä MobilePayssa, ilmoita siitä MobilePaylle ja poliisille mahdollisimman pian.
• Finanssivalvonta: voit ilmoittaa valvottavaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä, mutta Finanssivalvonta ei ratkaise yksittäisiä huijausasioita.

Tuki ja apu

Huijaamaton muistuttaa, ettei uhrin pidä eristäytyä. Kerro tapahtuneesta läheisille, ystäville tai ammattilaiselle, koska yksin murehtiminen ei auta ketään ja kokemuksesi voi auttaa muita tunnistamaan saman huijauksen.

Rikosuhripäivystys tarjoaa tukea huijauksen uhreille. Puhelinnumero 116 006 palvelee suomeksi ja ruotsiksi, ja palvelun aukioloajat löytyvät osoitteesta riku.fi. Verkossa palvelee RIKUchat. Huijatuksi voi joutua kuka tahansa, ja apua kannattaa hakea sekä käytännön asioihin että kokemuksen käsittelyyn. Poliisin Ennakoija-kampanjan viimeinen sääntö on sama: huijattuna ei ole yksin eikä sinun tarvitse hävetä.

Suojaudu jatkossa

Pienet tavat vähentävät riskiä merkittävästi:

• Kirjoita pankin ja viranomaisten osoitteet itse tai käytä niiden sovelluksia. Älä käytä hakukonetta.
• Älä koskaan kerro pankkitunnuksia tai tunnuslukuja puhelimessa tai viestissä.
• Käytä mobiilivarmennetta muissa kuin pankkipalveluiden kirjautumisissa, kuten Finanssiala neuvoo. Se vähentää riskiä mutta ei poista sitä.
• Ota monivaiheinen tunnistautuminen käyttöön, pidä laitteet ajan tasalla ja käytä vahvoja, erilaisia salasanoja tai salasanamanageria.
• Asenna sovelluksia vain luotetuista kaupoista.
• Mieti, mitä tietoja jaat sosiaalisessa mediassa, sillä profiileista voi saada tietoja identiteettivarkauteen.
• Kerro kokemuksesi läheisille. Traficom muistuttaa, että jakaminen voi auttaa muita tunnistamaan huijauksen.

Yhteenveto

Huijaukset vaihtavat muotoaan, mutta toimintamalli pysyy: yllättävä yhteydenotto, kiire ja pyyntö antaa rahaa tai tunnuksia. Pysähdy, varmista asia toista kautta ja anna pankkitunnukset vain pankin omissa palveluissa. Jos huijaus onnistui, soita ensin pankkiin, tee rikosilmoitus ja hae tukea. Mitä nopeammin toimit, sitä paremmat mahdollisuudet on rajata vahinkoa, vaikka lopputulosta ei voi koskaan etukäteen luvata.

Lähteet

• Poliisi: Petosrikokset
• Poliisi: Ole ennakoija, vältä digihuijaus
• Poliisi: Tee rikosilmoitus
• Traficom: Näin suojaudut nettihuijaukselta
• Traficom: Huijausta vai ei – mistä sen voi tietää?
• Traficom: Huijauspuhelut – tunnista huijaus ja toimi oikein
• Traficom: Toimi näin, jos tulit huijatuksi
• Finanssivalvonta: Huijaukset
• Finanssivalvonta: Varoituslistat
• Finanssiala: Näin meitä huijataan
• Huijaamaton.fi (Finanssiala)
• MobilePay: Turvallisuus
• Kuluttajaliitto: Huijarit kuriin
• Rikosuhripäivystys: Nettihuijaus