Huijausviesti: näin tunnistat tietojenkalastelun

Tekstiviesti kertoo, että paketti odottaa noutoa. Sähköposti väittää, että pankkitunnuksesi on lukittu. Viesti ”viranomaiselta” vaatii vahvistamaan tietosi heti. Viestit näyttävät erilaisilta, mutta ne toimivat samalla tavalla: joku haluaa sinun toimivan nopeasti ja paljastavan jotain, mitä et muuten paljastaisi, kuten pankkitunnukset, korttitiedot tai salasanan. Sitä kutsutaan tietojenkalasteluksi tai englanniksi phishingiksi.

Tämä opas käy läpi, mikä huijausviesti on, mistä sen tunnistaa, mitä teet heti ja mihin ilmoitat jälkeenpäin. Opas perustuu Traficomin, Kyberturvallisuuskeskuksen, poliisin, Finanssivalvonnan, Finanssialan ja Rikosuhripäivystyksen omiin ohjeisiin. Se on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa yksittäiseen tilanteeseesi.

Mitä huijausviesti ja tietojenkalastelu tarkoittavat

Tietojenkalastelu on yritys saada käyttäjätunnuksia, salasanoja, pankkitunnuksia tai korttitietoja esiintymällä luotettavana tahona. Traficomin mukaan viesti tai verkkosivu jäljittelee pankkia tai muuta palvelua, ja linkki voi johtaa väärennetylle kirjautumissivulle. Poliisi kuvaa samaa ilmiötä huijauksena, jossa tavoitteena on varastaa pankkitunnuksia, korttinumeroita tai henkilötietoja.

Sama menetelmä saa eri nimiä kanavan mukaan:

• Huijaussähköposti: väärennetty sähköposti, jossa on linkki tai liitetiedosto.
• Tekstiviestikalastelu: huijausviesti tekstiviestinä. Suomessa tyypillinen aihe on paketti, jonka väitetään odottavan maksua tai noutoa.
• Puhelinhuijaus: soittaja esiintyy pankkina, viranomaisena, operaattorina tai teknisenä tukena. Aiheesta kerrotaan lisää oppaassa väärä pankin työntekijä soittaa.
• Väärennetty verkkosivu: viestin linkki vie sivulle, joka näyttää oikealta mutta kerää tunnuksesi.

Tärkeintä ei ole muistaa nimiä, vaan tunnistaa kaava: yhteydenotto tulee sinulle yllättäen, siinä on kiire, ja se haluaa sinun tekevän jotain, mitä et muuten tekisi.

Huijausviestin tunnusmerkit

Mikään yksittäinen merkki ei paljasta kaikkea. Katso useita asioita yhtä aikaa. Traficomin ohjeen ”Huijausta vai ei” mukaan huijausviesti yrittää usein luoda kiireen tai vedota tunteisiin, esimerkiksi rajoitetulla tarjouksella, heti maksettavalla laskulla tai äkillisellä hätätilanteella. Näitä merkkejä kannattaa etsiä:

• Epätavallinen linkki. Älä seuraa epäilyttävää linkkiä. Linkki voi olla piilotettu painikkeen taakse, kuten ”Vahvista” tai ”Allekirjoita”, tai lyhennetty niin, ettei määränpäätä näe.
• Pyyntö antaa pankki- tai korttitietoja. Älä koskaan syötä pankkitunnuksia tai korttitietoja sivulle, jolle pääsit viestin linkistä.
• Kiire ja uhkaukset. Traficomin mukaan raha-asioita ei kannata koskaan hoitaa kiireessä. Uhkaus, että tili suljetaan, jos et toimi heti, on tyypillinen huijauksen merkki.
• Liian hyvä tarjous. Uskomaton alennus tai lupaus rahasta tai edusta vastineeksi tiedoista ei yleensä ole totta.
• Odottamaton lasku tai vahvistus. Viesti väittää, että olet tilannut jotain tai olet velkaa, mutta siinä ei ole henkilökohtaisia tietoja. Traficomin mukaan huijausviestejä lähetetään monille, joten ne ovat usein yleisluontoisia.
• Outo lähettäjä. Osoitteessa tai numerossa voi olla outo kirjoitusasu tai kirjaimen tilalla numero, kuten Traficomin esimerkissä.
• Kieli ja ulkoasu. Kirjoitusvirheet ja outo sanavalinta voivat paljastaa huijauksen, mutta Traficom huomauttaa, että viestit voivat olla myös vakuuttavia.

Virheetön kieli ei todista mitään

Moni etsii huijausta kielivirheistä. Se ei riitä. Finanssivalvonta toteaa, että nykyaikainen huijaus voi näyttää ammattimaiselta, joten viimeistelty ulkoasu ei todista toimijan luotettavuutta. Kysy siis mieluummin, mitä viesti haluaa sinun tekevän, kuin onko se kirjoitettu hyvin.

Tuttu lähettäjän nimi ei ole todiste

Lähettäjän osoite tai nimi voidaan väärentää. Traficom neuvoo, ettei lähettäjän tietoihin kannata luottaa sokeasti, koska osoite voi olla väärennetty, lähettäjän tietokone murrettu tai sähköpostin salasana arvattu. Sama pätee tekstiviestin lähettäjätunnukseen. Traficomin esimerkkihuijausosoitteessa i-kirjain on korvattu numerolla yksi (kyberturvall1suuskeskus@mail.com).

Linkin ja osoitteen tarkistaminen

Selaimen osoiterivi on luotettavin tapa tunnistaa aito sivusto. Traficom varoittaa, että huijarit käyttävät osoitteita, joissa on pieni kirjoitusvirhe tai ylimääräinen sana, esimerkiksi ”suomi-traficom.fi” aidon ”traficom.fi”-osoitteen sijaan. Jo yhden merkin ero voi riittää, kuten Traficomin esimerkissä, jossa nordea.fi on muutettu muotoon noreda.fi.

Käytännön vinkit tulevat suoraan Traficomin ohjeista:

1. Tarkista linkin todellinen osoite klikkaamatta. Tietokoneella vie hiiri linkin päälle ja katso osoite. Puhelimessa paina linkkiä pitkään.
2. Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville, älä hakukoneeseen.
3. Käytä palvelun virallista mobiilisovellusta, kun se on tarjolla.
4. Älä luota lukkokuvakkeeseen. Traficom huomauttaa, että se kertoo vain yhteyden salatuksi, ei sivun aidoksi.
5. Jos epäilet sivustoa, älä syötä tunnuksia. Siirry palveluun kirjoittamalla osoite itse tai sovelluksen kautta.

Finanssiala toteaa Huijaamaton-kampanjassaan saman: älä käytä hakukonetta päästäksesi pankin, viranomaisen, postin tai verottajan sivuille. Kirjoita koko osoite itse tai käytä palveluntarjoajan sovellusta. Traficomin ohjeessa huomautetaan myös, että hakukoneen mainostulos voi olla huijaus, koska kuka tahansa voi ostaa mainostilaa.

Tekstiviesti: lähettäjätunnus ja ”Roskaposti”-merkintä

Tekstiviestihuijaukset ovat Suomessa erityisen yleisiä, ja niiden torjunnassa on juuri nyt muutos. Traficomin tiedotteen mukaan (julkaistu 26. lokakuuta 2026, päivitetty 30. lokakuuta 2026) matkapuhelinoperaattoreiden on 2. marraskuuta 2026 alkaen joko vaihdettava sellaisen tekstiviestin lähettäjätunnukseksi ”Roskaposti” tai estettävä viesti, jonka lähettäjällä ei ole varmennettua oikeutta käyttämäänsä lähettäjätunnukseen. Tarkoituksena on vaikeuttaa sitä, että huijarit esiintyvät viranomaisina, yrityksinä tai muina luotettavina tahoina.

Tästä on hyvä tietää:

• Muutos koskee organisaatioiden lähettämiä viestejä. Yksityishenkilöiden väliset viestit eivät muutu, eikä myöskään yksittäisen kuluttajan tai yrityksen omistaman tai käyttämän yksittäisen numeron viesti.
• Organisaatiot ovat voineet varmentaa oikeutensa aakkosnumeerisiin lähettäjätunnuksiin toukokuusta 2026 alkaen.
• Traficom neuvoo pitämään ”Roskaposti”-merkintää varoituksena: älä avaa linkkejä äläkä anna tietoja ennen kuin lähettäjä on varmistettu.
• Kaikki ”Roskaposti”-viestit eivät ole huijauksia. Traficomin esimerkin mukaan esimerkiksi ulkomaisen ravintolan varausvahvistus voi saada merkinnän, jos tunnus ei ole Traficomin määräyksen mukaisesti luvitettu.
• Merkinnän puuttuminen ei yksin tee viestistä aitoa, joten tarkista lähettäjä silloinkin, kun viesti pyytää linkin avaamista, tietoja tai kiireellistä toimintaa.

Tekstiviestihuijauksista, joissa käytetään paketti-, Kela- tai Posti-aiheita, kerrotaan lisää oppaassa huijaustekstiviesti: paketti, Kela ja Posti.

Mitä pankki ja viranomaiset eivät koskaan tee

Yksi hyödyllisimmistä säännöistä on helppo muistaa. Traficomin mukaan pankit ja viranomaiset eivät koskaan pyydä arkaluonteisia tietoja, käyttäjätunnuksia tai pankkitunnuksia sähköpostilla tai tekstiviestillä. Finanssivalvonnan ohjeessa sama on muotoiltu laajemmin: pankki, poliisi tai muu viranomainen ei koskaan pyydä korttitietoja tai pankkitunnuksia sähköpostilla, tekstiviestillä eikä puhelimessa. Finanssivalvonta lisää, ettei pankkipalveluihin kirjauduta viestissä olevan linkin kautta, vaikka se näyttäisi aidolta.

Jos viesti pyytää tunnuksia, se ei ole pankilta tai viranomaiselta. Sillä ei ole väliä, kuinka vakuuttavalta lähettäjä kuulostaa. Voit tarkistaa organisaation yhteystiedot Suomi.fi-palvelusta, joka Traficomin mukaan listaa lähes 1 500 organisaation yhteystiedot, tai organisaation omilta verkkosivuilta. Älä käytä epäilyttävän viestin yhteystietoja.

Tyypillisiä huijausviestejä

Huijaajat vaihtavat aihetta, mutta perusmallit toistuvat. Viranomaisten omissa ohjeissa mainitaan esimerkiksi nämä:

”Pakettisi odottaa.” Traficomin pakettihuijausohjeen mukaan viesti voi väittää, että paketista on maksamatta maksu, toimitus on viivästynyt tai toimitus pitää vahvistaa. Viesti voi pyytää noutokoodia, toimitustietojen päivitystä, sovelluksen lataamista, kirjautumista pankkitunnuksilla tai korttitietoja. Huijaus toimii, koska voit todella odottaa pakettia ja koska sivusto muistuttaa aitoa palvelua. Tuttu yritysnimi tai logo ei todista viestiä aidoksi. Jos odotat pakettia, tarkista sen tila kuljetusyhtiön omasta sovelluksesta tai kirjoita palvelun osoite itse selaimeen.

”Pankkisi vaatii vahvistuksen.” Viesti väittää tilin lukitusta tai epäilyttävää toimintaa ja ohjaa sinut väärennetylle pankin kirjautumissivulle. Finanssialan Huijaamaton-sivusto mainitsee, että viesti voi tulla esimerkiksi postin tai poliisin nimissä ja väittää tilillä olevan epäilyttävää toimintaa. Pankki ei pyydä tunnuksia viestillä.

”Viranomaisen kehotus.” Poliisin mukaan viesti poliisin tai muun viranomaisen nimissä voi väittää, että olet rikkonut lakia, ja pyytää henkilötietoja, tunnuksia tai rahaa kiireellä. Jos olet epävarma, ota itse yhteys virastoon sen viralliselta sivulta löytyvällä numerolla.

Yhteistä kaikille on, että tuttu yksityiskohta tai luotettava rooli saa viestin tuntumaan uskottavalta. Jos viesti vaatii toimimaan heti, pysähdy ja tarkista asia toista kautta.

Sähköpostin erityispiirteet: liitteet, laskut ja työpaikkahuijaus

Sähköpostissa huijaus ei aina ole linkki. Traficomin mukaan sähköpostin ”lasku” voi olla liite, joka sisältää haittaohjelman, ja uskottava kiireellinen lasku voi tulla joltakulta, joka esiintyy tunnettuna johtajana. Älä avaa odottamatonta liitettä, vaikka viesti olisi osoitettu sinulle nimellä.

Traficom kuvaa myös toimitusjohtajahuijauksen, jossa työntekijä saa viestin, joka näyttää tulevan yrityksen johtajalta. Viesti vaatii yleensä maksamaan kiireellisen laskun tai ostamaan lahjakortteja, ja lähettäjä väittää, ettei johtaja pysty hoitamaan asiaa itse. Ohje on selvä:

1. Noudata yrityksen maksukäytäntöjä myös silloin, kun asialla on kiire.
2. Suhtaudu epäillen äkillisiin muutoksiin laskutustiedoissa.
3. Varmista pyyntö toista kautta: soita lähettäjälle tutulla numerolla, tarkista yrityksen sisäinen hakemisto tai kysy asiaa kollegalta.

Sama koskee yrittäjää, joka hoitaa maksut yksin. Huijaus toimii, kun kiire estää tarkistamasta. Finanssiala kuvaa Huijaamaton-sivustollaan, että huijari voi väärentää johtajan sähköpostiosoitteen. Poliisin mukaan yritysten kannattaa myös rajoittaa julkisesti kerrottavia tietoja. Siksi kannattaa harkita, mitä tietoja julkaiset itsestäsi ja työpaikastasi verkossa.

Muita reittejä, joita pitkin huijaus saavuttaa sinut

Huijausviesti ei välttämättä tule suoraan sinulle. Viranomaisten ohjeissa mainitaan muutamia muita reittejä:

• Hakukoneen mainos. Traficomin mukaan hakutulosten kärjessä voi olla haitallinen mainos, joka jäljittelee pankkia tai verkkokauppaa. Kirjoita tutun palvelun osoite suoraan osoiteriville.
• QR-koodi. Finanssiala varoittaa huijauksista, joissa QR-koodi lupaa esimerkiksi alennuksen mutta johtaa kalastelusivulle. Koodi on vain linkki, ja siihen pätevät samat varotoimet kuin linkkiin.
• Äänen tai kuvan väärennökset. Traficom kertoo, että tekoäly voi tuottaa uskottavan väärennetyn videon tai äänen oikeasta ihmisestä. Siksi pelkkä tuttu ääni tai kasvot puhelussa ei vielä todista, kuka on linjalla.
• Läheisen nimissä tuleva viesti. Jos tuttu pyytää viestillä rahaa tai tunnuksia, varmista pyyntö toista kautta ennen kuin teet mitään, kuten Traficom neuvoo.

Yhteistä kaikille on se, että huijari pyrkii siirtämään sinut pois sinulle tutusta ja turvallisesta paikasta, esimerkiksi pankin omasta sovelluksesta, vieraalle sivulle tai keskusteluun. Jos haluat varmistaa jonkin asian, palaa aina itse alkuperäiseen palveluun.

Kysymyksiä, jotka kannattaa esittää itselleen

Huijaamaton-sivusto tarjoaa lyhyen kysymyslistan, jonka voit käydä läpi ennen kuin teet mitään. Miltä osoitteelta tai numerolta viesti tuli? Odotitko viestiä? Viestisikö suomalainen viranomainen näin? Onko tarjous liian hyvä ollakseen totta? Miksi sinun pitäisi toimia kovalla kiireellä? Jos vastaukset epäilyttävät, pysähdy.

Poliisin petossivun mukaan poliisi ei pyydä korttinumeroita, PIN-koodeja, verkkopankkitunnuksia eikä rahaa viestillä tai puhelimessa. Jos olet epävarma, voit sulkea kortin ja ilmoittaa asiasta, ja kiireellisessä tilanteessa soitat 112.

Huijaamaton varoittaa myös rahamuulina toimimisesta: ihmisiä houkutellaan lupaamalla helppoa rahaa, jotta he lainaisivat tilinsä, ja se voi johtaa raskaisiin rikossyytteisiin. Viesti, joka tarjoaa rahaa vastineeksi tilisi käytöstä, on siis huijaus.

Mitä teet, kun saat epäilyttävän viestin

Etene järjestyksessä. Ensimmäiset vaiheet eivät maksa mitään ja vievät muutaman sekunnin.

1. Älä vastaa äläkä klikkaa linkkejä. Traficomin ohjeen mukaan epäilyttävään sähköpostiin tai tekstiviestiin ei vastata eikä sen linkkejä avata.
2. Ota yhteys lähettäjään toista kautta. Käytä organisaation virallisia yhteystietoja, älä viestissä annettuja. Kysy, onko yhteydenotto aito.
3. Siirry palveluun itse. Kirjoita osoite selaimeen tai käytä palvelun sovellusta ja katso, onko siellä viestiä sinulle.
4. Älä anna tunnuksia, tunnuslukuja tai korttitietoja. Pankkitunnukset ovat vain sinun käyttöösi.
5. Poista viesti tai säilytä se tarvittaessa todisteena. Jos olet jo reagoinut viestiin, säilytä se, koska siitä on apua ilmoituksessa.

Näihin vaiheisiin ei tarvita teknistä osaamista. Ne toimivat silloinkin, kun huijaus on tehty huolellisesti.

Haluatko nähdä, mitä tietojasi on julkisesti näkyvillä, esimerkiksi epäilyttävän viestin jälkeen? Huijarit hyödyntävät toisinaan tietoja, jotka ovat jo julkisia, jotta viesti vaikuttaisi uskottavalta. Remove Me tekee ilmaisen analyysin ilman rekisteröitymistä. Se hakee julkisesti näkyvistä lähteistä, tunnetuista tietovuodoista (Have I Been Pwned -palvelun kautta) ja tietovälittäjärekisteristä. Sähköpostiisi lähetettävä kuusinumeroinen koodi avaa raportin. Remove Me ei vielä lähetä poistopyyntöjä puolestasi. Aloita ilmainen analyysi.

Jos klikkasit linkkiä tai annoit tietoja

Tämä tapahtuu myös varovaisille ihmisille, eikä siitä tarvitse hävetä. Traficom ja poliisi korostavat, että huijatuksi voi joutua kuka tahansa. Se, mitä teet, riippuu siitä, mitä ehdit antaa.

Avasit linkin mutta et syöttänyt mitään. Traficomin pakettihuijausohjeen mukaan pelkkä linkin avaaminen ei yleensä yksin aiheuta vahinkoa, mutta sivulle ei pidä syöttää tietoja eikä sieltä saa ladata sovelluksia. Sulje sivu äläkä avaa linkkiä uudelleen.

Annoit pankkitunnukset tai korttitiedot. Ota heti yhteys pankkiisi ja pyydä sulkemaan tunnukset tai kortti. Traficom neuvoo soittamaan pankkiin välittömästi, koska parhaassa tapauksessa pankki voi vielä pysäyttää maksun. Finanssivalvonnan ohjeen mukaan sulkupalvelu on avoinna ympäri vuorokauden numerossa 020 333. Varmista numero tarvittaessa oman pankkisi sivuilta. Pyydä pankilta myös tietoa siitä, voiko luvattoman maksun vielä perua.

Annoit salasanan. Vaihda se heti. Jos käytät samaa salasanaa muissa palveluissa, vaihda ne myös. Traficom neuvoo asettamaan käyttöön monivaiheisen tunnistautumisen ja käyttämään jokaisessa palvelussa eri salasanaa, erityisesti sähköpostissa, koska sen kautta voi palauttaa muita tilejä.

Latasit sovelluksen. Traficomin ohjeen mukaan irrota laite verkosta, poista haitallinen sovellus mahdollisuuksien mukaan ja palauta tarvittaessa tehdasasetukset, jos et voi varmistaa laitteen turvallisuutta. Voit pyytää apua laitteen valmistajalta tai tietotekniikan osaajalta.

Soittaja sai etäyhteyden laitteeseesi. Katkaise laitteen verkkoyhteys, sulje etäyhteysohjelma, ota yhteys pankin sulkupalveluun ja vaihda salasanat turvallisella laitteella. Älä kirjaudu verkkopankkiin, jos tuntematon henkilö voi nähdä laitettasi.

Maksoit rahaa. Soita pankkiisi heti ja tee rikosilmoitus. Poliisi kertoo, että ilmoitusten avulla se voi yhdistää tapauksia sarjaksi.

Älä lankea jatkohuijaukseen. Finanssivalvonta varoittaa, että uhreihin otetaan usein yhteyttä huijauksen paljastuttua ja lupaillaan saada rahat takaisin. He voivat esiintyä viranomaisena, pankkina tai asianajotoimistona ja vaatia ennakkomaksua tai pankkitunnuksia. Se johtaa uusiin menetyksiin.

Henkilötietojen väärinkäytöstä ja identiteettivarkaudesta kerrotaan lisää oppaassa identiteettivarkaus: mitä tehdä ja miten suojaudut.

Näin ilmoitat huijausviestistä

Valittavia tahoja on useita sen mukaan, mitä on tapahtunut. Ilmoituskanavien eroista kerrotaan tarkemmin oppaassa ilmoita huijauksesta: Kyberturvallisuuskeskus vai poliisi.

• Pankki: jos menetit rahaa tai annoit pankkitunnukset tai korttitiedot, soita ensin pankkiin.
• Poliisi: rikosilmoituksen voi tehdä verkossa osoitteessa asiointi.poliisi.fi, jolloin poliisi tunnistaa sinut esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Sähköinen ilmoitus ei ole käytettävissä kello 22.45–6.00. Voit myös asioida poliisiasemalla. Hätätilanteessa soita 112. Poliisin petossivun mukaan huijauskirjeitä ei tarvitse erikseen toimittaa poliisille.
• Kyberturvallisuuskeskus: huijausviestistä tai -sivustosta voi ilmoittaa Kyberturvallisuuskeskuksen maksuttomalla verkkolomakkeella. Traficomin mukaan ilmoitus auttaa varoittamaan muita. Sivulla voi jättää myös anonyymin vinkin.

Säilytä viesti, puhelinnumero, ajankohta ja maksukuitit. Poliisi neuvoo säilyttämään viestin todisteena, ja rikosilmoitukseen kannattaa liittää kuvakaappaukset ja mahdolliset tiedot profiileista.

Mistä saat tukea

Huijaamaton-kampanja muistuttaa, ettei kannata eristäytyä. Kerro tapahtuneesta läheisille, ystäville tai ammattilaiselle. Huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa, ja kokemuksen jakaminen voi auttaa muita tunnistamaan saman viestin ennen kuin he klikkaavat sitä. Älä jää yksin, vaikka rahaa ei olisi mennyt.

Huijatuksi joutuminen voi tuntua pahalta myös silloin, kun rahaa ei menetetty. Rikosuhripäivystys (RIKU) tarjoaa neuvontaa ja keskusteluapua huijauksen uhreille. Palvelun puhelinnumero on 116 006, ja sinne voi soittaa. Aukioloajat löytyvät osoitteesta riku.fi. Verkossa palvelee RIKUchat. Rikosuhripäivystyksen sivulla muistutetaan, ettet ole yksin ja että apua on tarjolla. Finanssiala ja poliisi toteavat saman: huijatuksi voi joutua kuka tahansa, eikä siitä tarvitse hävetä.

Miten suojaudut jatkossa

Pieni valmistelu vähentää riskiä. Traficomin ohjeiden mukaan hyödyllisiä ovat ainakin nämä:

• Älä klikkaa viestien linkkejä, ellet ole varma viestistä ja lähettäjästä. Kirjoita pankin osoite itse tai käytä omia kirjanmerkkejäsi.
• Suosi pankin ja verkkokauppojen virallisia sovelluksia.
• Älä anna pankkitunnuksia kenellekään. Ne ovat vain sinun käyttöösi.
• Asenna sovelluksia vain luotetuista sovelluskaupoista, äläkä asenna mitään, vaikka joku painostaisi sinua siihen.
• Ota monivaiheinen tunnistautuminen käyttöön aina kun mahdollista.
• Pidä laitteet ja ohjelmistot ajan tasalla.
• Käytä vahvoja ja erilaisia salasanoja tai mieluiten salasanamanageria.
• Jos tuttu henkilö lähettää oudon viestin, varmista asia toista kautta.

Huijausten kokonaiskuvasta, esimerkiksi verkkokauppa-, sijoitus- ja rakkaushuijauksista, kerrotaan oppaassa huijaukset: tunnista yleisimmät ja toimi oikein.

Yhteenveto

Huijausviestin voi tunnistaa useimmiten kolmesta asiasta: viesti tulee yllättäen, siinä on kiire ja se haluaa sinun paljastavan tunnuksia, tietoja tai rahaa. Pysähdy silloin, älä klikkaa ja tarkista asia itse. Jos ehdit antaa tietoja, nopea yhteys pankkiin on tärkein teko. Sen jälkeen tee rikosilmoitus ja ilmoita halutessasi Kyberturvallisuuskeskukselle, jotta muut saavat varoituksen.

Lähteet

• Traficom: Huijausta vai ei – mistä sen voi tietää?
• Traficom: Näin tunnistat aidot verkkosivut ja viranomaiset
• Traficom: Näin suojaudut nettihuijaukselta
• Traficom: Toimi näin, jos tulit huijatuksi
• Traficom: Pakettihuijaus – tunnista huijaus ja toimi oikein
• Traficom: Roskaposti-merkintä tulee tekstiviesteihin
• Kyberturvallisuuskeskus: Ilmoita tietoturvaloukkauksesta
• Poliisi: Petosrikokset
• Poliisi: Tee rikosilmoitus
• Finanssivalvonta: Huijaukset
• Huijaamaton.fi (Finanssiala)
• Rikosuhripäivystys: Nettihuijaus