Kuka soitti? Tuntematon numero ja huijaussoitot

Puhelin soi, ja näytöllä on numero, jota et tunne. Joskus soittaja on kampaamo, jonka ajanvarausta odotat. Joskus kyseessä on myyntipuhelu. Joskus puhelun takana on huijari, joka esiintyy pankkina, poliisina tai teknisenä tukena. Tässä oppaassa käydään läpi, miten tilanteessa toimit, miten selvität, kuka soitti, mitä puhelinmyyjä saa tehdä ja miten tunnistat huijaussoiton.

Opas perustuu viranomaisten ja pankkien omiin ohjeisiin. Se on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Omassa tapauksessasi oikeat yhteyspisteet ovat pankkisi, poliisi ja Kyberturvallisuuskeskus.

Lyhyt vastaus: numero ei kerro, kuka soittaa

Traficomin ohjeen mukaan huijauspuhelu voi näyttää suomalaiselta tai ulkomaiselta numerolta. Numero voi olla väärennetty, kaapatun liittymän numero tai tavallisen henkilön tai yrityksen numero. Näytöllä näkyvä numero ei siis todista, kuka soittaa. Se on tärkein asia, jonka voit muistaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa neljää sääntöä:

1. Vastaamista ei vaadita. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kirjoittaa 2. maaliskuuta 2026 julkaistussa tiedotteessa, ettei ulkomailta odottamattomaan puheluun tarvitse vastata.
2. Älä anna tietoja puhelimessa. Pankkitunnukset, kortin tiedot, tunnistautumiskoodit, salasanat ja henkilötunnus eivät kuulu puheluun, jonka itse et ole tilannut.
3. Lopeta puhelu, jos epäilet. Traficomin mukaan päätöstä ei tarvitse perustella.
4. Ota itse yhteys. Etsi organisaation virallinen numero sen omilta sivuilta ja soita siihen. Älä käytä numeroa, jonka soittaja antoi.

Mitä teet heti, kun tuntematon numero soittaa

Seuraavat vaiheet noudattavat Traficomin ja Kyberturvallisuuskeskuksen ohjeita. Etene sen mukaan, missä vaiheessa olet.

Puhelin vielä soi. Jos et odota puhelua, anna sen soida. Oikea asiakas, lääkäri tai kampaamo jättää yleensä viestin tai soittaa uudelleen. Voit myös estää numeron puhelimesi asetuksista, jos haluat välttää uudet soitot samasta numerosta. Estäminen ei kuitenkaan auta, jos huijari vaihtaa numeroa.

Vastasit jo. Kuuntele, mitä soittaja haluaa, mutta älä kerro mitään. Jos hän esittäytyy pankiksi, viranomaiseksi tai teknisen tuen edustajaksi ja pyytää tunnuksia, koodeja, rahansiirtoa tai ohjelman asentamista, lopeta puhelu heti. Poliisi muistuttaa, ettei henkilötietoja saa koskaan luovuttaa puhelimitse, jos et ole täysin varma soittajan henkilöllisyydestä.

Soittaja väittää olevansa pankista. Katkaise puhelu. Avaa pankin oma sovellus tai verkkosivu ja etsi asiakaspalvelun numero sieltä. Soita siihen mieluiten toisesta puhelimesta tai odota hetki ennen soittoa, kuten Traficom neuvoo.

Soittaja pyytää asentamaan ohjelman. Älä asenna mitään äläkä hyväksy etähallintaa tuntemattomalle. Jos ohjelma on jo asennettu mutta et ole antanut käyttöoikeutta, Traficom neuvoo sulkemaan ja poistamaan sen.

Soittaja painostaa. Kiire ja pelottelu ovat Traficomin listaamia tunnusmerkkejä. Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan viranomaiset tai pankit eivät koskaan kysy pankkitietoja tai muita arkaluonteisia tietoja puhelimitse tai sähköpostilla.

Katso, mitä tietojasi on julkisesti näkyvillä

Huijari kuulostaa uskottavammalta, kun hän tietää nimesi, osoitteesi tai työpaikkasi. Soittaja voi hyödyntää tietoja, jotka ovat julkisesti saatavilla. Remove Me tekee ilmaisen analyysin ilman rekisteröitymistä. Se etsii julkisesti näkyviä tietojasi, tunnettuja tietovuotoja ja tietovälittäjien rekisteristä löytyviä merkintöjä. Kuusinumeroinen koodi, jonka lähetämme sähköpostiisi, avaa raportin. Remove Me ei vielä lähetä poistopyyntöjä puolestasi, eikä tyhjä raportti tarkoita, ettei tietojasi olisi muualla. Aloita ilmainen analyysi.

Miten selvität, kuka soitti

Halu tietää, kuka soitti, on ymmärrettävä. Suomessa sitä etsitään paljon, ja haulle on monta palvelua. Muutama asia kannattaa pitää mielessä, ennen kuin luotat hakutulokseen.

Hakutulos ei ole todiste. Jos numero on väärennetty, haku näyttää sen numeron tiedot, jota huijari esittää. Hän ei välttämättä soita sieltä lainkaan. Traficom kuvaa, että numero voi olla myös tavallisen ihmisen tai yrityksen oikea numero, jota huijari on lainannut. Tulos voi siis osoittaa viattoman ihmisen.

Yhteisön merkinnät ovat vihjeitä. Yksityiset palvelut, joissa ihmiset raportoivat ei-toivotuista numeroista, voivat kertoa, että moni muukin on saanut samasta numerosta soiton. Se on hyödyllistä, mutta ei viranomaistieto. Esimerkiksi Suomen Telemarkkinointiliitto kertoo sivuillaan, että sen palveluun kuuluu ”Kuka soitti?” -haku. Palvelun ehdot ja hinnat kannattaa lukea itse sivustolta.

Älä soita takaisin selvittääksesi. Traficom neuvoo, ettei huijarin antamaan numeroon soiteta takaisin. Tämä koskee myös tilanteita, joissa puhelu katkesi heti ja jäi vain vastaamaton puhelu. Jos asia on aidosti tärkeä, odota ja katso, tuleeko viesti tai toinen yritys. Jos soittaja väitti olevansa tietty organisaatio, etsi sen virallinen numero itse.

Tarkista muualta. Jos numeroa ei tunne mutta puhelun aihe voisi olla aito, esimerkiksi paketti tai lääkäriaika, tarkista asia sovelluksesta, tilauksen tiedoista tai organisaation omilta sivuilta.

Nyrkkisääntö on tämä: tuntematon numero on vain tuntematon numero. Se ei ole hyvä eikä paha ennen kuin saat asiasta tietoa luotettavaa reittiä.

Miksi numero näyttää suomalaiselta, vaikka puhelu tulee ulkomailta

Ilmiötä kutsutaan spoofingiksi eli soittajan numeron väärentämiseksi. Huijari saa puhelun näyttämään suomalaiselta numerolta, vaikka se tulee muualta.

Viranomaiset ovat puuttuneet tähän. Traficomin uutisen mukaan sen määräys velvoittaa teleoperaattoreita estämään sellaiset ulkomailta tulevat huijauspuhelut, joissa suomalaisia numeroita väärennetään. Velvoitteet tulivat voimaan lankaverkon numeroille 1. heinäkuuta 2022 ja matkapuhelinverkon numeroille 2. lokakuuta 2023. Traficom kertoo, että kahden ensimmäisen viikon aikana matkapuhelinnumeroita koskevan estojärjestelmän käyttöönoton jälkeen järjestelmä esti useana päivänä yli 200 000 huijauspuhelua päivässä.

Tämä on iso muutos, mutta se ei tee puheluista turvallisia. Samassa uutisessa Traficom muistuttaa, että huijauksia tulee edelleen ja että

• ulkomaisiin numeroihin kannattaa suhtautua varauksella, myös +29-alkuisiin numeroihin, jotka voivat muistuttaa viranomaisten 0295-sarjaa,
• tuntemattomaksi piilotettu numero kertoo vain sen, että soittaja on kätkenyt tunnuksensa, ja
• aitoja suomalaisia liittymiä voidaan edelleen käyttää väärin, ja niihin operaattoreilla ja viranomaisilla on paremmat keinot puuttua kuin ulkomaisiin numeroihin.

Kyberturvallisuuskeskus kertoi 2. maaliskuuta 2026, että sen tietoon on tullut viime viikkoina useita pankkien nimissä tehtyjä huijauspuheluita, jotka voivat tulla sekä ulkomaisista että suomalaisista numeroista. Tämä on tärkeä päivitys: vaikka suomalaisten numeroiden väärentämistä on rajoitettu, suomalainen numero ei yksin tee puhelusta luotettavaa.

Jos haluat syventyä tekniikkaan ja sääntöihin, lue erillinen artikkelimme spoofingista ja väärennetyistä numeroista.

Huijaussoiton tunnusmerkit

Traficom listaa huijauspuhelun tunnusmerkeiksi seuraavat asiat:

• odottamaton yhteydenotto
• kiireen tai pelon luominen
• pankkitunnusten, tunnistautumiskoodien tai henkilötietojen pyytäminen
• etähallintaohjelman asentamisen pyytäminen
• maksun tai rahansiirron vaatiminen
• puhelinnumeroon ei voi luottaa

Huijarit esiintyvät Traficomin mukaan pankkien, viranomaisten, teleoperaattorien tai teknisen tuen edustajina. Yleisimpiin huijaustyyppeihin kuuluvat teknisen tuen huijaukset, pankkihuijaukset ja viranomaisina esiintyvät huijaukset, esimerkiksi poliisin, Traficomin tai Verohallinnon nimissä.

Muutama tyypillinen tilanne auttaa tunnistamaan kuvion:

Pankin nimissä soitettu puhelu. Soittaja kertoo tilillä tapahtuneen epäilyttävän siirron ja pyytää tunnuksia, jotta ”ongelma” saadaan pysäytettyä. Kyberturvallisuuskeskus kuvaa juuri tämän kuvion: tunnukset kerätään ja niillä siirretään rahat rikollisen tilille.

Poliisin nimissä soitettu puhelu. Poliisin sivuilla varoitetaan, että huijarit esiintyvät poliiseina saadakseen pankkikortin tiedot ja verkkopankin koodit, usein keksityn uhan varjolla. Poliisin mukaan poliisi ei virkatehtävissään koskaan kysy pankkikorttia, pin-koodia tai verkkopankkitunnuksia. Poliisi mainitsee myös, että uhrin luona voidaan vierailla henkilökohtaisesti poliisina esiintyen.

Tekninen tuki. Soittaja väittää, että tietokoneessasi on virus, ja pyytää avaamaan Windowsin tapahtumienvalvonnan tai komentokehotteen. Traficom huomauttaa, että lokeissa on normaalisti virheitä ja varoituksia myös toimivassa laitteessa, joten ne eivät todista saastumista. Luotettava organisaatio ei myöskään vaadi yllättävän tukipuhelun aikana lahjakortteja tai virtuaalivaluuttaa.

Sijoitusneuvoja. Poliisin mukaan sijoitushuijauksissa ensimmäinen yhteydenotto tapahtuu yleensä puhelimitse, ja soittaja esiintyy sijoitusneuvojana tai välittäjänä.

Yhteistä kaikille on se, että puhelu tulee odottamatta, siinä kiirehditään ja siinä pyydetään tietoja tai rahaa.

Mitä puhelinmyynti saa tehdä

Kaikki tuntemattomat soitot eivät ole huijauksia. Osa on tavallista puhelinmyyntiä. KKV:n ohjeiden mukaan kuluttaja voi kieltää puhelinmyynnin ja suoramarkkinoinnin. Robottipuhelut KKV lukee sähköiseksi suoramarkkinoinniksi: ne vaativat vastaanottajan suostumuksen.

Puhelinmyyjältä edellytetään seuraavaa KKV:n ohjeen mukaan:

• Myyjän tulee kertoa heti puhelun alussa nimensä ja se, että soitto on kaupallinen, sekä tarvittaessa sen yrityksen nimi, jonka puolesta hän soittaa.
• Puhelu ei saa alkaa lahjalla, palkinnolla tai edulla, jonka saaminen edellyttää tilausta ja maksua. Puhelu ei myöskään saa esiintyä tutkimuksena tai kyselynä, jos kyse on markkinoinnista.
• Ennen sopimuksen syntymistä myyjän on kerrottava muun muassa yrityksen nimi, tuotteen pääominaisuudet, kokonaishinta lisäkuluineen, sopimuksen kesto ja peruuttamisehdot.
• Puhelun jälkeen myyjän on lähetettävä tarjous kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla. Sopimus sitoo vasta, kun hyväksyt tarjouksen samalla tavalla. Jos et hyväksy, et ole sidottu etkä joudu maksamaan tai palauttamaan tavaroita.

Kirjallisen vahvistuksen vaatimus ei koske tilannetta, jossa otit itse yhteyttä yritykseen tai pyysit soittoa. Se ei koske myöskään sähköisten viestintäpalvelujen eli puhelin- ja nettiliittymien myyntiä.

KKV katsoo myös, että markkinointi on sopimatonta esimerkiksi silloin, kun se kohdistuu henkilöön, joka on kieltänyt tietojensa käytön markkinointiin, tai kun puhelinmyynti tapahtuu pyhäpäivänä tai myöhään illalla tai aikaisin aamulla. Jatkuva ja ei-toivottu yhteydenotto puhelimitse, sähköpostilla tai muulla viestintäkanavalla on kuluttajansuojalaissa kielletty aggressiivinen menettely, jonka noudattamista kuluttaja-asiamies valvoo.

Jos puhelinmyyjä on soittanut ja sait myöhemmin laskun tuotteesta, jota et hyväksynyt kirjallisesti, kannattaa lukea KKV:n ohje ja ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Älä maksa laskua vain siksi, että se tuli.

Puhelinmyynnin kielloista kerrotaan lisää erillisessä oppaassa telemarkkinointikiellosta.

Miten vähennät myyntipuheluita

KKV luettelee kuluttajalle useita tapoja rajoittaa puhelinmyyntiä ja osoitteellista suoramarkkinointia. Kolme niistä täydentää toisiaan.

1. Kerro kielto suoraan yritykselle. Kielto koskee silloin sitä yritystä. KKV:n mukaan ilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisesti, vaikka myyntipuhelun aikana. Sano selvästi, ettet halua markkinointia, ja pyydä merkitsemään kielto muistiin.

2. Kiellä tietojesi luovutus rekistereistä. DVV:n mukaan voit kieltää tietojesi luovutuksen väestötietojärjestelmästä muun muassa suoramarkkinointia varten, osoite- ja yhteystietopalveluihin sekä asiakasrekisterien päivitykseen. Kiellon voi tehdä verkossa Suomi.fi-palvelun Henkilötiedot-sivulla. Jos et voi käyttää verkkopalvelua, DVV:n sivulla on puhelinnumero 0295 535 690, joka palvelee arkisin klo 9–15. Kielto on voimassa toistaiseksi, eikä sitä tarvitse uusia muuton jälkeen. Tärkeä rajaus: väestötietojärjestelmään ei voi merkitä puhelinmyyntikieltoa, koska se ei sisällä puhelinnumeroita. Kielto vähentää nimen ja osoitteen epäsuoraa käyttöä, mutta ei sulje pois soittoja. KKV kertoo myös, että Traficom luovuttaa nimi- ja osoitetietoja yrityksille suoramarkkinointia varten ja että luovutuksen voi kieltää verkossa tai puhelimitse.

3. Käytä kieltopalvelua. KKV mainitsee Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML:n ylläpitämän Robinson-luettelon, johon kuuluvat Puhelin-Robinson puhelinmyyntiä ja Posti-Robinson osoitteellista postia varten. KKV:n mukaan sitä käyttää satoja yrityksiä. Lisäksi on yksityisiä, maksullisia palveluja. Suomen Telemarkkinointiliitto ry ylläpitää sivustoa telemarkkinointikielto.fi. Sivuston mukaan kielto tehdään jäsenyyden kautta ja jäsenmaksu on 8 euroa vuodessa. Sivusto toteaa myös, että kaikki roskapostittajat eivät noudata kieltoa. Lue ehdot itse, ennen kuin maksat. KKV huomauttaa, että maksullisten palvelujen tarjoajat vastaavat itse palvelunsa toimivuudesta.

Myös operaattorisi voi pitää tietosi poissa numeropalveluista. Suomi.fi:n oppaan mukaan DNA:n, Elisan ja Telian asiakkaat voivat tehdä luovutuskiellon omassa palvelussaan tai asiakaspalvelun kautta. Kiellon haittapuolena on, ettei kukaan voi hakea yhteystietojasi numeropalveluista.

Ota huomioon: nämä kiellot on tarkoitettu laillisen markkinoinnin rajoittamiseen. Huijareiden puheluita ei kannata olettaa niillä estettävän, eikä esimerkiksi telemarkkinointikielto.fi lupaa, että kaikki noudattavat kieltoa.

Mistä soittaja sai numeroni?

Jos myyjä soittaa ja haluat tietää, mistä hän sai numerosi, kysy suoraan. KKV:n mukaan markkinoijan on pystyttävä kertomaan kuluttajalle, mistä hän on saanut yhteystiedot.

Voit myös käyttää tarkastusoikeuttasi. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan voit pyytää rekisterinpitäjältä vahvistuksen siitä, käsitteleekö se henkilötietojasi, kopion tiedoista ja tiedon siitä, mistä tiedot on saatu, mihin niitä käytetään ja kenelle ne on luovutettu. Ensimmäinen kopio on lähtökohtaisesti maksuton. Pyyntö tehdään suoraan rekisterinpitäjälle, ei tietosuojavaltuutetulle, ja siinä kannattaa kertoa nimesi ja yhteystietosi sekä mitä tietoja haluat nähdä. Rekisterinpitäjän on vastattava kuukauden kuluessa. Monimutkaisissa tapauksissa määräaikaa voi pidentää, enintään kolmeen kuukauteen pyynnön saapumisesta. Jos vastausta ei tule tai kieltäytyminen vaikuttaa perusteettomalta, voit ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun. Lisää oikeuksistasi kerromme oppaassa GDPR:stä ja oikeuksistasi.

Huijauspuheluissa tämä ei auta. Huijari ei ole rekisterinpitäjä, jolta voisit pyytää tietojasi. Siksi tärkeintä on varoa antamasta tietoja ja pitää omat julkiset tietosi mahdollisimman vähäisinä.

Jos ehdit antaa tietoja, ladata ohjelman tai maksaa

Tämä voi tapahtua kenelle tahansa. Huijarit ovat taitavia ja puhelut kuulostavat uskottavilta. Toimi nopeasti, mutta rauhallisesti. Traficom ja poliisi antavat seuraavat ohjeet.

1. Jos annoit laitteeseen pääsyn, katkaise verkkoyhteys tai laita lentotila päälle ja sulje etähallintaohjelma, jos se onnistuu turvallisesti.
2. Ota heti yhteys pankkiin, jos kirjauduit verkkopankkiin huijarin ohjeilla, annoit tunnuksia tai korttitietoja, hyväksyit vahvistuspyynnön tai huomasit tuntemattomia tapahtumia. Pyydä sulkemaan tunnukset ja kortit. Pankkien sulkupalvelun numero kannattaa hakea oman pankin virallisilta sivuilta tai sovelluksesta, ei puhelun aikana saaduista tiedoista.
3. Vaihda salasanat turvallisella laitteella. Aloita sähköpostista ja verkkopankista, käytä eri salasanaa jokaisessa palvelussa ja ota monivaiheinen tunnistautuminen käyttöön.
4. Tarkista laite. Poista etähallintaohjelma ja muut tuntemattomat ohjelmat. Tarvittaessa pyydä apua luotettavalta asiantuntijalta. Traficom huomauttaa, että laitteen tyhjentäminen ja käyttöjärjestelmän uudelleenasennus voi joissakin tilanteissa olla tarpeen.
5. Tee rikosilmoitus poliisille, jos rahaa on menetetty, henkilötietoja on käytetty väärin tai epäillään identiteettivarkautta.
6. Säilytä todisteet: soittajan numero, puhelun ajankohta, viestit ja sähköpostit, maksutositteet, etähallintaohjelman nimi sekä soittajan ohjeet ja sivustojen osoitteet.

Poliisin ohje on sama: jos olet antanut kortti- tai pankkitietoja, sulje kortti heti pankin sulkupalvelussa ja tee asiasta rikosilmoitus ensi tilassa. Jos tilanne on akuutti, soita 112.

Jos henkilötietosi ovat voineet joutua väärin käyttöön, lue myös oppaamme identiteettivarkaudesta. Jos et ole varma, kuinka vakavasta tilanteesta on kyse, pankki ja poliisi osaavat neuvoa. Häpeän ei ole sijaa. Poliisi sanoo itsekin, ettei huijatuksi tulemista tarvitse hävetä.

Mihin ilmoitat huijaussoitosta

Eri tahoille ilmoitetaan eri asioita, ja kaikkea ei tarvitse tehdä.

Poliisi. Rikosilmoitus tehdään, jos olet menettänyt rahaa, henkilötietojasi on käytetty väärin tai epäilet identiteettivarkautta. Poliisin sivujen mukaan ilmoituksen voi tehdä verkossa osoitteessa asiointi.poliisi.fi, jolloin tarvitset vahvan tunnistautumisen, esimerkiksi pankkitunnukset. Voit myös asioida poliisiasemalla tai soittaa. Verkkoasiointi on poliisin mukaan yöaikaan suljettu. Yleisiä kysymyksiä ja apua ilmoituksen tekemiseen saat poliisin neuvontapalvelusta, joka palvelee arkisin klo 8.00–16.15 numerossa 0295 419 800. Hätätilanteessa soita 112. Poliisi muistuttaa, että jos epäilet rikollisten saaneen verkkopankkitunnuksesi, otat ensin yhteyden pankkiin ja vasta sitten teet rikosilmoituksen.

Kyberturvallisuuskeskus. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus ottaa vastaan ilmoituksia tietoturvaloukkauksista verkkolomakkeella, joka on maksuton ja josta voi tehdä myös nimettömän ilmoituksen. Traficom neuvoo ilmoittamaan erityisesti teknisen tuen huijauspuhelusta tai huijauksen uhriksi joutumisesta. Kerro mahdollisuuksien mukaan puhelun ajankohta, soittajan numero, puhelun kieli, organisaatio, jonka nimissä soittaja esiintyi, pyydetyt ohjelmat, tiedot tai maksut sekä mahdollinen taloudellinen vahinko.

Pankki. Pankki sulkee tunnukset ja kortit. Se kannattaa tehdä ennen muita ilmoituksia.

Kuluttaja-asiamies. KKV:n mukaan kuluttaja-asiamies valvoo jatkuvan ja ei-toivotun yhteydenpidon kieltoa. Ilmoitustavan voit tarkistaa KKV:n sivuilta.

Tietosuojavaltuutettu. KKV:n mukaan tietosuojavaltuutettu valvoo sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia, johon sähköinen suoramarkkinointi kuuluu. Ilmoitustavan voit tarkistaa tietosuojavaltuutetun sivuilta.

Ero Kyberturvallisuuskeskuksen ja poliisin välillä on tärkeä, ja siitä kerromme tarkemmin artikkelissa Kyberturvallisuuskeskus vai poliisi. Lyhyesti: poliisi käsittelee rikosilmoitukset, Kyberturvallisuuskeskus kerää tietoa ja auttaa tietoturvaloukkausten kanssa.

Näin suojaudut jatkossa

Pienet tottumukset tekevät huijarin työn vaikeammaksi.

• Sovi perheen kanssa yhteinen sääntö. Esimerkiksi: kukaan ei kerro pankkitunnuksia puhelimessa kenellekään, ei läheisellekään, jos puhelu tulee yllättäen.
• Kerro erityisesti ikääntyneille läheisille, että puhelun voi lopettaa. Poliisin sivuilla on oma ohjeensa ikääntyneille.
• Tallenna tärkeät numerot. Pankin, vakuutusyhtiön ja kunnan numerot yhteystietoihin omilta sivuilta haettuina.
• Ota monivaiheinen tunnistautuminen käyttöön. Se vaikeuttaa tilien kaappaamista, vaikka salasana vuotaisi.
• Vähennä julkisia tietojasi. Mitä enemmän nimestäsi, osoitteestasi ja työpaikastasi löytyy netistä, sitä helpompi huijarin on kuulostaa uskottavalta.
• Tutustu kirjallisiin huijauksiin. Samat huijarit käyttävät tekstiviestejä ja sähköposteja. Muista, että huijarit käyttävät myös viestejä.

Muista myös, että vastaamatta jättäminen on aina sallittua. Puhelimen soimista ei ole pakko seurata.

Mitä lähteet eivät kerro

Tässä oppaassa kerrotaan vain se, minkä viranomaisten ja järjestöjen omilta sivuilta luimme 5. marraskuuta 2026. Seuraavat asiat jäivät vaille varmaa lähdettä, joten emme väitä niistä mitään.

• Emme ole lukeneet Traficomin määräystä kokonaisuudessaan. Estoja koskevat päivämäärät ja luvut ovat Traficomin uutisesta marraskuulta 2023, eikä tilanne välttämättä ole sama tänään.
• Emme löytäneet virallista lähdettä sille, mitkä kellonajat tarkalleen sopivat puhelinmyyntiin. KKV mainitsee vain pyhäpäivän sekä myöhäisen illan ja aikaisen aamun.
• Pankkien sulkupalvelujen numeroita ei ole listattu tähän, koska ne vaihtelevat pankeittain. Hae oikea numero oman pankkisi virallisilta sivuilta tai sovelluksesta.
• Telemarkkinointikielto.fi-sivuston ehdot ja hinnat ovat sivuston omia tietoja. Emme ole arvioineet palvelun toimivuutta.
• Emme anna suositusta numerohakusovelluksista, koska emme löytäneet niiden luotettavuudesta viranomaislähdettä.

Lähteet

Luettu 5. marraskuuta 2026.

• Traficom: Huijauspuhelut, tunnista huijaus ja toimi oikein
• Traficom: Runsaasti huijauspuheluita liikkeellä
• Traficom: Velvoitteet ja määräys ovat tulleet voimaan
• Poliisi: Petosrikokset
• Poliisi: Tee rikosilmoitus
• Kyberturvallisuuskeskus: Ilmoita tietoturvaloukkauksesta
• KKV: Puhelinmyynti
• KKV: Suoramarkkinoinnin ja puhelinmyynnin kieltäminen
• KKV: Sopimaton suoramarkkinointi
• DVV: Tietojen luovuttamisen kieltäminen väestötietojärjestelmästä
• Suomi.fi: Tee tarvittavat kiellot
• Tietosuojavaltuutetun toimisto: Kun haluat tarkastaa tietosi
• Suomen Telemarkkinointiliitto: Telemarkkinointikielto